sunnuntai 4. joulukuuta 2016

Epäonnistuneita ja onnistuneita treenejä

Alan varmaan vihdoin kin päästä _oikeesti_ jyvälle tässä koiraharrastuksien hullussa maailmassa.
Käytiin Ahtin kanssa viikko sitten treeneissä ja ne meni ihan päin persettä! Ahti raivosi treenikaverin koiralle ja se sai mut suuttumaan ja oltiin molemmat todellakin väärässä mielentilassa saadaksemme treeneistä kaiken irti. Mutta hetkonen.. Väärä mielentilahan on juuri se meidän ongelma kisoissa! Nyt siis väkisin radalle se tekohymy naamalla ja hokee "jee jee" niinkuin kisoissakin aina yritän, käytetään tämä tilaisuus hyväksi! Nää on just sellasia treenejä mitä me Ahtin kanssa tarvitaan, väärällä mielentilalla väkisin treeneihin niin ollaan jo aika lähellä sitä kisafiilistä mitä mulla yleensä on ja sitämukaan tartutan sen Ahtiin.
En toki tarkoita että kaikkien treenien pitäisi olla tällaisia, mutta osan on hyvä olla. Suurimmaksi oskais aikaahan me treenataan se oikea hymy kasvoilla ja pompitaan riemusta, mutta ei sen aina kuulu mennä niin.
Tämä oli kyllä sellainen ahaa elämys että ehkä jopa huonompanakin päivänä raahaudun 'väkisin' hallille!

Videolta näkee hyvin kuinka alku on haahuilua (molempien mielentilan takia), nykyään Ahti kuitenkin kerää itsensä tosi nopsaa. Saipa hyvän näpäytyksen radalta, kun törmäsi tötsään ja huomautus ei tullut multa. Kuitenkin vasta kun mentiin normaalivauhtia niin herra heräsi. Toimisipa se aina noin hyvin kuin loppupätkästä!



Ensi viikolla korkataan Ahtin kanssa rally-tokon voittaja luokka! Ei todellakaan olla valmiita niihin voittajan vaikeimpiin ratoihin mutta nyt kun alkaa olla aika hyvä kisafiilis päällä (viimeksi nukuin jopa enemmän kuin 2 tuntia edeltävänä yönä) niin en halua sitä katkaista. Tästä jännityksestä päästään vain kisaamalla, jos silläkään. Koitetaan nyt ja katsotaan mitä tulee vai tuleeko mitään. Ahti on niin joko tai. Ei ole sellaista välimoodia ollenkaan, parhaimmillaan se on se sadan pisteen koira ja pahimmillaan pelkää että tuomari syö sen tai sen tai muuta yhtä pelottavaa tapahtuu.

--

Alma ja Elmeri oli meillä nyt viikonlopun hoidossa, on ne niin ihania molemmat! Ja ihanaa että ne molemmat asuu Roosalla, mitä ihanimmassa kodissa ja tulee meille usein kylään!
Elmeri on paininut koko viikonlopun Piinan kanssa ja Alma on nauttinut kun saa olla hieman rauhassa ja pötkötellyt Nessan kanssa sohvalla. Hauska huomata kuinka Alma on ottanut jo Elmerin omakseen kun Ahti murisi Elmerille kun se roikkuu Ahtin karvoissa, niin heti oli Alma puolustamassa pikkuista!




Sitten vielä pakko esitellä mun tulevat mainoskoirat! On onni että mulla on näin söpöjä ja kuvauksellisia koiria omasta takaa ja taitava isi joka suostuu kameran taakse toteuttamaan mun visioita!



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti